Koskikaran reviiriä |
Koskikara hyisen veden äärellä |
Vuodessamme neljä vuodenaikaa, jokaisessa vuoden ajassa on aina jotain kivaa, katsopa vaikka. Päivittelyä silloin tällöin. Kuvatekstin verran sanoja vain, joskus enemmänkin,luonto kertokoon loput kuvissa ja tunnelman senhetkisen ja tilanteen.
Hui!
VastaaPoistaihan paleltaa kun katsoo miten seisoo jäänpäällä.
Ihania hiutaleita leijailee täällä :)
VastaaPoistaKoskikara, nyt minullekin tuttu lintu, kiitos tietämyksesi. Hienot kuvat.
VastaaPoistaPikku koskikaralla on kauniit näkymät, on se ihmeellistä, että tätä pientä lintusta ei palella, vaikka tekee sukelluksia kylmään veteen.
VastaaPoistaJotenkin näyttää vähän yksinäiseltä. Kai sillä kaveri on...?
VastaaPoistaSylvi, ei taida lintua kuitenkaan palella, siellä se sukelteli innoissaan, aika jännä lintu :D
VastaaPoistaSanna-Mari, lumihiutaleet on minustakin ihan kivat ;D
VastaaPoistaMinttuli, no ei kovin hienot, kun kädet kylmästä tärisi, ja lintu vaan sukelteli yhtenään :D
VastaaPoistaManteli, ihme lintu, mutta niin se vaan maailma on ihmeitä pullollaan.
VastaaPoistaTaidan tykätä tuosta rohkeasta linnusta ♥
AAMU,oli sillä kaveri jos toinenkin, mutta ainkin yksi kaveri.
VastaaPoistaSiitä enemmän toisessa blogissani jonnepa pääsee tuosta ylhäältä oikealta, kun klikkaa:seijastiinan mietteitä :D
Jännästi ovat lumet kaikonneet toiselta puolelta vettä. Kiehtova kuva! Aina välillä sitä ihmetteleen, miten linnut oikein tarkenevat talvella.
VastaaPoistaVarjo, koskikara on kyllä ihme lintu kun sietää tuota kylmyyttä ja hyistä vettä, siellä se vaan sukelteli :)
VastaaPoista